SakariTuomisto

Varautunut kiitos SAK:lle

On ehdottomasti kiitettävä SAK:ta oman listansa tuomisesta kilpailukykyneuvotteluihin. Tätä me tarvitsemme, että pystytään arvioimaan toimia ja etenemään kohti kilpailukyvyn parantamista. Nyt kansa tietää, mitä suurimmalla ammattijärjestöllä on tarjottavanaan, kun koko muu yhteiskunta leikkaa ja tinkii omastaan.

SAK:n paketissa viivan alle jää 4,2 prosentin suuruinen lohkaisu yksityisen työnantajan palkkakustannuksista vuoteen 2019 mennessä. Sekin tuntuisi työnantajan pankkitilillä tuntuvasti, vaikka viiden prosentin tavoitteesta jäädään vähän vajaaksi. Tämän jälkeen huomio kohdistuu neljään keinoon, joihin on piilotettu muutama silmänkääntötemppu.

  1. SAK esittää 1,5 prosentin säästötavoitetta maltillisilla palkkaratkaisuilla. Tämän keinon ei pitäisi olla kilpailukykypaketin piirissä. Hallitus tavoittelee kilpailukykypakettia ja palkkaratkaisua sen lisäksi. Molempien vaikutuksen tulisi olla viisi prosenttia. Kärjistäen voi väittää, että SAK:n esityksessä kymmenen prosentin tavoite kuivuu reilusti alle puoleen.
  2. Sairausvakuutusmaksun työnantajaosuuden laskeminen sen sijaan on aito ja vaikuttava toimenpide. Tosin SAK:n paketti ei sisällä keinoa sen rahoittamiseen. Hallitus pystyi rahoittamaan alennuksen paketin sisällä.
  3. Työttömyysvakuutusmaksun osittainen siirtäminen työntekijälle on myös vaikuttava ehdotus. Pieni salaliittoteoreetikko kuitenkin herää tässä vaiheessa. Tämä on nimittäin vahva ele leikkauksen kohteena olevan ansiosidonnaisen työttömyysvakuutusjärjestelmän puolesta. Tämä kunniallinen ele suotakoon duunariliitolle, jolle järjestelmä on lähes elämän ja kuoleman asia.
  4. EMU-puskurin käyttäminen on ollut esillä pääministerin omissakin puheissa kesän aikana, joten neljäs keino on myös oikean suuntainen. Pieni jippo tännekin on kuitenkin livautettu. Esitetystä 0,8% puskurin purkamisesta puolet annettaisiin työntekijälle.

En olisi mitenkään osannut odottaa näin taitavasti suunniteltua pakettia. Näkökulma SAK:n listassa on tietenkin palkansaajan puolella. Esityksen mukaan kilpailukykypaketti kuihtuisi todellisuudessa 2,7 prosenttiin, josta palkansaajat maksavat vain 0,43 prosenttia. Lisäksi palkansaajat menettäisivät palkankorotuksensa kahdelta vuodelta, mutta tämän ei koskaan pitänyt tähän pakettiin sisältyäkään.

Kuka paketin sitten maksaa, jos työnantajalle lahjoitetaan 2,7 prosenttia, mutta työntekijä maksaa vain 0,43? Sairasvakuutusmaksun maksaa julkinen sektori ja EMU-puskuriin tehtävä lovi maksetaan takaisin sekä työnantajan että työntekijän eläkevakuutusmaksuista joskus tulevaisuudessa. Ehkä seuraavalla hallituskaudella sitten?

Mitä sitten saavutettiin? Päästiin ainakin eteenpäin, vaikka hallituksen tavoite ei ole edes lähellä.

Minne tämä johtaa? Se nähdään lähipäivinä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

SAK:n ehdotukseen ei pidä tarttua eikä hallitus eivätkä muut järjestöt siihen tosimielellä tartu. SAK:n esitys ei ratkaise sitä ongelmaa, mitä nyt ollaan ratkaisemassa.

SAK puheenjohtaja Lauri Lyly totesi keskiviikkona 23.9.2015 toimittajatapaamisen yhteydessä: ”Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja nähdäkseen, että vuoden päästä syksyllä työmarkkinakierros on vähän erinäköinen kuin ilman näitä [hallituksen kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä työmarkkina-] lakeja.”

SAK manaa ensi syksystä vaikeaa työmarkkinasyksyä. Viimeisenä oljenkortena tulopoliittisten kokonaisratkaisujen säilyttämiselle SAK esitti torstaina 24.9.2015 laajaa työmarkkinapakettia, jossa puututtaisiin myös lainsäädäntöön etenkin työttömyysturvan osalta. SAK:n esitys tulee todennäköisesti epäonnistumaan, eivätkä työmarkkinajärjestöt kykene laatimaan sellaista yhteisesitystä maan hallitukselle maanantaiksi 28.9.2015, jonka hallitus hyväksyisi.

Lauri Lylyn keskiviikkoinen lause ja SAK:n torstainen esitys kuvaavat sinänsä SAK:n hätää. Kun SAK on nyt menettämässä keskitettyjen tulopoliittisten sopimusten kautta lainsäädäntö- ja päätäntävaltaa, ollaan järjestössä valmiita myös äärimmäisiin keinoihin piittaamatta Suomesta. SAK:ssa oma etu menee helposti Suomen edun edelle.

Lisää asiasta kirjoituksessani otsikolla ”Valtionvallan tulee olla viimeinen päättäjä ensi vuoden palkkakierroksella”: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203367...

Toimituksen poiminnat