SakariTuomisto

Vaaleja syvempiä ajatuksia – niitä suuria kysymyksiä

Puolueet hakevat vaaliasetelmia ja lomilta palanneet politiikan toimittajat ovat innokkaana mukana. On koittamassa se poliittinen ajanjakso, jonka ajanlasku päättyy eduskuntavaalipäivään.

Yhä voimistuen politiikan henki on eri kannattajaryhmien luottamuksen tavoittelu. Ketä äänestävät yrittäjät, työttömät, lapsiperheiden vanhemmat ja mitä tekevät nukkuvat? Taistelu näyttää alkaneen lapsiperheistä, kun sekä kokoomus että SDP avasivat pelin perhepolitiikalla ministeriryhmiensä kesäkokouksissa.

Toivoisi kuitenkin, ettei läpinäkyvästä äänten tavoittelusta tule vaalien pääjuoni, kun ratkaistavana on suurempia kysymyksiä, joista ne kaikkein painavimmat yltävät ensi vaalikaudenkin taakse.

Suomen työllisyys ja talouskasvu ovat parhaassa iskussa sitten 90-luvun alun. Ekonomistit veikkaavat, että nyt ollaan suhdannehuipussa. Silti valtio tekee 1-2 miljardia euroa velkaa. Tätä on kestävyysvaje. Vaikka sana on kulunut, se ei ole vieläkään kadonnut.

Ensimmäistä kertaa historiassa nuorten tulokehitys on jäänyt vanhempiaan heikommaksi. Vaikka talous on keskimäärin kasvanut, on hyöty siitä tullut keski-ikäisille ja eläkeläisille. Kukaan ei ole syyllinen, tämä on puolueeton fakta, jonka osoittavat tulonkehitystilastot. Sukupolvien vertailu herättää tunteita epäreiluudesta.

Eteneekö Suomi koskaan kohti sosiaaliturvan uudistusta ja mikä sen suunta tulisi olla? Meneillään on historiallinen perustulokokeilu, joka kuitenkin on myös riittämätön. Samaan aikaan työttömyysetuuksille asetetaan ehtoja ja tukien vastikkeellisuus lisääntyy. Toimet ovat ristiriitaisia, vaikka toivo kannustinloukkujen tuhoamisesta elää vahvana. Onnistutaanko tässä ikinä?

Entä ilmastonmuutos? Se on tuttu aihe, joka nuorisobarometrin mukaan pelottaa nuoria jatkuvasti enemmän. Jälleen on kyse nuorten tulevaisuudesta. Onko oikein, että nuorille kasaantuu velkaa, heidän tulonkehityksensä on heikkoa ja vielä ilmastokriisinkin uhka varjostaa tulevaisuutta?

Tulevaisuus on epävarma, mutta väistämättä jokainen vanhenee. Huoltosuhde heikkenee ja ikääntyvistä huolehtiminen on edelleen ratkaisematta. Jos julkiset varat eivät nytkään riitä, miten ne riittävät tulevaisuudessa? Voidaanko hyväksyä sitä, että ikääntyvän tulisi kantaa vastuu omasta vanhenemisestaan myös omalla säästämisellään? Hyvinvointivaltiossa vanhusten jättäminen oman onnensa nojaan kuulostaa karmealta.

Suurista kysymyksistä on kannettava huolta, jotta tulevaisuus ei tule yllätyksenä. Se vaatii, että vaaleissa päästään korkeammalle ajattelun tasolle kuin äänestäjiä lahjoviin lupauksiin. Sellaiset vaalilupaukset ovat kauheita.

SDP on tällä hetkellä tehnyt pohjat lupauskisassa. #VappuSatanen, eli lupaus 100 euron korotuksesta puolelle eläkeläisistä, on kiistämättä osoitus oikeamielisyydestä. Mutta onko se vastuullinen lupaus, kun tulevaisuuden suuret kysymykset tunnetaan? Sitä toivoisi äänestäjän ja median pohtivan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Suurista linjoista nykyinenkin kepu-vetoinen hallitus tunnetaan. Pääministeri Sipilä heti aluksi toivotti pakolaiset tervetulleiksi Suomeen ja lupasi jopa oman asuntonsa majapaikaksi. Seitsemän Tähden majoitus sittemmin peruttiin, vaikka tulijoita oli tuhansia. "Kepu pettää aina"- hokema näytti elinvoimansa.

Sipilän hallitus näytti voimansa myös karsimalla kustannuksia. Opiskelijoilta osa rahoista pois, koska ja vaikka Sipilä ennen vaaleja ihan muuta esittikin. "Kepu pettää aina"-hokema näytti elinvoimansa.

Kepun mielestä talouden suurin syntisäkki on julkisen alan työntekijä. Julkisen alan työntekijältä on kepun mielestä ihan oikein viedä osa tuloista, koska hän on julkisen alan työntekijä. Kepuministerit eivät työskentele alennetulla palkalla, koska suuripalkkaisten kepuministerien ei tarvitse niin tehdä valtion talouden vuoksi. Kepu on mukamas eräänkin vaalissloganin mukaan "yksi meistä". Kepu pettää aina"- hokema näytti elinvoimansa.

Maatalouden "yrittäjät" ovat ovat tuettuja sekä kansallisesti, että EU-tasolla. Heikko sato on kuitenkin syy lisätä tukea, sillä yrittäjäriski ei koske maataloutta (kepun nykyinen - ja perinnekannattaja joukko). Tällä kertaa kepu päättäväisesti noudattaa lupaustaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Pyykkölä, kukahan sitä aikanaan vastaa julkisen sektorin eläkevastuista. Niitähän taitaa olla nyt liki 500 miljardin euron luokkaa , eikä yksityisrahoitteisten yritysten verotaakkaa voida todellakaan korottaa ilman katastrofia ?

Maanviljelijöiden eläketurva Myelin suhteen on vain noin 700 miljoonaa euroa /vuosi - julkisen sektorin verovarainen eläkemeno lienee lähellä 20 miljardia euroa vuosittain, joka kootan tänäkin vuonna verovaroista ja julkisena velkana.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

No sitähän vain ihmettelin, että miksi hallitukset kepu- ja kokoomusjohdossa Jäätteenmäen koplauksista lähtien 2000-luvun alusta alkaen ovat sallineet julkisen sektorin koon? Kepulaisia on paljon julkisella sektorilla kunnissa ja julkisessa viroissa valtiolla.

Maanviljelijöitä on nykyään aika vähän, mutta he ovat erittäin suojeltu ammattiryhmä. Ei aina kannata uskoa surkean näköistä kepulaista viljelijää julkisuudessa.

Toimituksen poiminnat